Täydellisyys...
...on se rasittava sana, jota kohti me ihmiset pyrimme vaikka samaan aikaan kerromme kuinka sitä kohti ei pidä pyrkiä. Meillä on pakkomielle tehdä aukottomia suunnitelmia. Hioa kaikki kulmat. Mahduttaa kaikki keskijakauman keskiviivalle.
Kaikille, joiden päämääränä on jotakin aukotonta, tarjoan yhden harjoituksen.
1.Purista nenääsi niin, että henki ei kulje sen kautta
2.Teippaa suusi kiinni.
Koita nyt kauanko pysyt hengissä tai edes tajuissasi. Kuinka kauan mahtaa mennä panikointiin? Niinpä, mikään ei elä aukottomassa tilassa. Mikään ei elä hapettomassa ympäristössä. Ei ihminen, ei eläimet, ei kasvit, ei parisuhteet...eikä varsinkaan yritykset.
Asialla on (taaskin) toinenkin puoli. Se tulee siinä vaiheessa, kun meidän pitäisi antaa oma rakas ideamme jonkun toisen mietittäväksi, jotta hän voisi tuoda siihen jotain omaansa. Kun kykenee "luovuttamaan" ajatuksensa jonkun toisen tutkittavaksi, voidaan parhaimmassa tapauksessa puhua asiasta, joka on myös tämän elokuvan tagline. "Vähän happea ja se räjähtää roihuksi".
Mitä ikinä suunnitteletkin, tee suunnitelmasta hengittävä. Reagointi on edelleen yleisempää ja helpompaa kuin proaktiivisuus.
"an advice for life? keep breathing"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti