Fuck branding

Brand 'till you drop?
Kuka tietää kuinka lihaksia kehitetään? Aivan! Kuka tietää miten tiettyä lihasta - sanotaan vaikka hauista - kehitetään? Aivan! Ei sitä kehitetä tekemällä vatsalihaksia.

Brändäys on selkeästi verbi. No question about it. En todellakaan väitä olevani brändiasiantuntija enkä usko kenenkään muunkaan alle kolmikymppisen sellaista olevan. En itse asiassa usko, että kukaan itseään brändiasiantuntijaksi väittävä sellaista on. Sen olen kuitenkin ymmärtänyt, että brändäys on verbi samoin kuin treenaus on verbi. Jos treenaukseen sisältyy jokin yleispätevä laki, se on toisto.

Sääntö, jolla saa ison ja vahvan hauiksen on seuraava: kymmenestä toistosta yhdestoista - se, joka täytyy tehdä irvistäen - on se, joka kehittää eniten. Ja niitä toistoja täytyy tehdä PALJON. Paljouteenkin on sääntö: se ei ole se ensimmäinen eikä se 10 000:s toisto, joka tekee hauiksesta kunnioitettavan, vaan kaikkien toistojen summa.

Älkää minua uskoko, kokeilkaa itse.
Äläkä muuten käytä vilkaisua enempää aikaa vuoden 2004 huippubrändejä esittävän kuvan tutkimiseen.

Tiedätkö millainen on kiven brändi?
Siis aivan tavallisen, koska tahansa kadulta löytyvän kiven olemus? Tottakai tiedät.
Se on kova, ainakin useimmiten tylsän värinen ja muodoltaan hyvin luultavasti epäsäännöllinen. Kolme asiaa. Maailma on pullollaan juuri kuvaillun kaltaisia kiviä. Kivi on parempi säilyttämään brändinsä kuin ihmisten johtama yritys, koska kiveä ei kiinnosta vaikka sen noukkinut pikkupoika- tai tyttö katsoisi sitä arvostelevasti, heittäisi pois ja noukkisi mielestään hienomman kiven. Joku päivä tulee toinen pikkuihminen, joka kokee kiven hienoksi ja ottaa sen talteen. Kivi jaksaa odottaa tarvittaessa kauemmin kuin yhdelläkään sivilisaatiolla on edellytyksiä olla olemassa. Kivi ei myöskään koe minkäänlaista muutostarvetta. Ainoa siihen kohdistuva muutos on luonnon kautta tuleva rapautuminen, eroosio ja kenties sammaloituminen. Nämä samat ilmiöt kohdistuvat kaikkiin yrityksiinkin. Sammaloituminen ehkä poislukien. Ehkä ei.

Pointti on siinä, että kivi on mikä se on. Se ei pyydä anteeksi olemustansa. Jos se on painavampi kuin mitä jaksat nostaa, kivi ei anna alennusta eli se ei laihduta. Sinä joko treenaat, tai sitten etsit sellaisen kiven, jonka jaksat nostaa. Kivi ei myöskään katsele toisia kiviä, josko ne ovat jotenkin parempia kivenä olemisessa kuin se. Hyvin yksinkertaista.

Miten kivi on muodostunut alunperin? Kovassa paineessa, ajan myötä ja kivestä riippuen erilaisten luonnonmineraalien yhdistelmänä.


Olen puhunut, voit mennä brändäämään.