Hollanti ei ole turha paikka
Onhan sieltä tulleet Rutger Hauer, Paul Verhoeven ja ystäväni Rene, joka inspiroi tämän postauksen.
Lyhyt alustus tilanteesta: tulin lounaanhakureissultani takaisin toimistolle kädessäni tavanomainen einestyylinen lounas. Rene tuli ovissa vastaan ja pälyili kantamustani. Seuraavassa käymämme keskustelu:
Rene: "eikö tuon tyyppisellä ruoalla ole hölmö nimi - eines"
Minä: "?"
Rene: "sehän on niinkuin anus (lausutaan "eines")"
Minä: "totta...enpä olekaan huomannut ääntämisen samanlaisuutta!"
Ja sitten minua taas vietiin...meinaten koneen ääreen kirjoittamaan tätä. Kävin sekunnin murto-osassa seuraavanlaisen ajatusketjun läpi Renen kommentin jälkeen:
Eines=säilöttyä ruokaa=jäljiteltyä tuoreutta...uudet ideat=tuoreus...uusien ideoiden kopiointi ja jäljittely=tuoreuden jäljittely=eines...eines="aito asia" johon on lisätty säilöntäainetta ja muuta paskaa=anuksesta
Tajuatte varmaan pointin. Ilmankos en ole koskaan laulanut karaokeakaan...
"I wonder how it would sound if Metallica would perform a Whitney Houston song...?"
maanantai 11. lokakuuta 2010
Aivoraiskaa itsesi!
Immenkalvo...
...on se asia, josta on luovuttava pienen kivun ja verenvuodon uhallakin jos mielii kokea uutta nautintoa. Koskee tietysti fyysisessä mielessä vain naisia, mutta meillä kaikilla on myös henkinen immenkalvo. Siitä ja varsinkin siitä on pystyttävä luopumaan jos haluaa minkäänlaisia läpimurtoja tekemään.
Mikä mahtaa olla kuvan esittämä asia? Keinotekoinen immenkalvo naisille, jotka ovat neitsyytensä menettäneet, mutta syystä tai toisesta haluavat uskotella päinvastaista. Paljonko tällainen valkoinen(?) valhe sitten kustantaa? Linkkiä tutkimalla ja valuuttamuunninta käyttämällä hinnaksi saadaan 22,5 euroa. Sanoisin, että melko halpaa, joskin alkuperäisestä on joidenkin tapauksessa saattanut tulla luovuttua vielä halvemmallakin. Esimerkiksi sixpäkin hinnalla...no eihän se toki mulle kuulu.
Tällä postauksella on kaksi pointtia. Ensinnäkin, todellakin kaiken voi tuotteistaa! Ja toisekseen, samoin kuin on mahdollista korvata revitty immenkalvo uudella, samalla tavalla meidän henkinen toleranssimme korvautuu kuin varkain korkeammalla stressikynnyksellä.
Jotta voisi tehdä uusia läpimurtoja, täytyy henkisesti raiskata itsensä yhä uudestaan. Ai miksi raiskata? Koska ihmismieli kyllä antaa ymmärtää erittäin huoramaisesti, mutta ei ymmärrä antaa muuten kuin vähän kovemmilla otteilla. Ja näin meidän kesken...se tykkää kun se otetaan rajusti ja yllättäen, mielellään vielä "takavasemmalta" koska se saa uuden kiintopisteen johon keskittyä.
Jos siis toimit liike-elämässä, aloita vähintään yksi aamu viikossa kunnon aivoraiskauksella! Jos olet hc-kaliiperia, tee se joka aamu. Tulokset yllättävät.
"you know you want it!"
Jos sitä ei ole, tehdään sellainen
Ota oppia Stalinista
Ihan oikeasti. Ei tietysti kaikesta, mitä herra keksi tehdä, mutta hänen asemastaan löytyy mieleenpainamisen arvoinen opetus. Lyhyt tutustuminen Stalinin wikipedia sivuun kertoo mielenkiintoisen faktan: hänellä ei ollut edeltäjiä virassaan. Hän loi asemansa.
Jos esimerkki tuntuu rajulta, ota sitten oppia Red Bullista. Paljon poliittisesti korrektimpaa. Red Bull teki aikoinaan täysin saman. Se loi oman asemansa luomalla oman markkinansa. Energiajuomat. Vaikkei Red Bull ollut suinkaan ensimmäinen tai edes ainoa juomavalmistaja, jonka tuotteella oli piristävä vaikutus, se alkoi markkinoida itseään niin. Miksi? Mm. sen vuoksi, että Red Bullilla ymmärettiin, ettei heillä ole mitään jakoa Pepsin tai Coca Colan kaltaisia yrityksiä vastaan, joten miksi mennä virvoitusjuomamarkkinoille? Tehdään energiajuomamarkkinat!
Onkin äärimmäisen mielenkiintoista nähdä mikä yritys seuraavaksi ajattelee, ettei mene tietokone-, ohjelmisto-, matkapuhelin-, tai mille vain markkinoille, vaan luo yksilölliset markkinat.
"If it smells like shit, looks like shit, feels like shit and tastes like shit...then it must be shit"
Fuck branding
Brand 'till you drop?
Kuka tietää kuinka lihaksia kehitetään? Aivan! Kuka tietää miten tiettyä lihasta - sanotaan vaikka hauista - kehitetään? Aivan! Ei sitä kehitetä tekemällä vatsalihaksia.
Brändäys on selkeästi verbi. No question about it. En todellakaan väitä olevani brändiasiantuntija enkä usko kenenkään muunkaan alle kolmikymppisen sellaista olevan. En itse asiassa usko, että kukaan itseään brändiasiantuntijaksi väittävä sellaista on. Sen olen kuitenkin ymmärtänyt, että brändäys on verbi samoin kuin treenaus on verbi. Jos treenaukseen sisältyy jokin yleispätevä laki, se on toisto.
Sääntö, jolla saa ison ja vahvan hauiksen on seuraava: kymmenestä toistosta yhdestoista - se, joka täytyy tehdä irvistäen - on se, joka kehittää eniten. Ja niitä toistoja täytyy tehdä PALJON. Paljouteenkin on sääntö: se ei ole se ensimmäinen eikä se 10 000:s toisto, joka tekee hauiksesta kunnioitettavan, vaan kaikkien toistojen summa.
Älkää minua uskoko, kokeilkaa itse.
Äläkä muuten käytä vilkaisua enempää aikaa vuoden 2004 huippubrändejä esittävän kuvan tutkimiseen.
Tiedätkö millainen on kiven brändi?
Siis aivan tavallisen, koska tahansa kadulta löytyvän kiven olemus? Tottakai tiedät.
Se on kova, ainakin useimmiten tylsän värinen ja muodoltaan hyvin luultavasti epäsäännöllinen. Kolme asiaa. Maailma on pullollaan juuri kuvaillun kaltaisia kiviä. Kivi on parempi säilyttämään brändinsä kuin ihmisten johtama yritys, koska kiveä ei kiinnosta vaikka sen noukkinut pikkupoika- tai tyttö katsoisi sitä arvostelevasti, heittäisi pois ja noukkisi mielestään hienomman kiven. Joku päivä tulee toinen pikkuihminen, joka kokee kiven hienoksi ja ottaa sen talteen. Kivi jaksaa odottaa tarvittaessa kauemmin kuin yhdelläkään sivilisaatiolla on edellytyksiä olla olemassa. Kivi ei myöskään koe minkäänlaista muutostarvetta. Ainoa siihen kohdistuva muutos on luonnon kautta tuleva rapautuminen, eroosio ja kenties sammaloituminen. Nämä samat ilmiöt kohdistuvat kaikkiin yrityksiinkin. Sammaloituminen ehkä poislukien. Ehkä ei.
Pointti on siinä, että kivi on mikä se on. Se ei pyydä anteeksi olemustansa. Jos se on painavampi kuin mitä jaksat nostaa, kivi ei anna alennusta eli se ei laihduta. Sinä joko treenaat, tai sitten etsit sellaisen kiven, jonka jaksat nostaa. Kivi ei myöskään katsele toisia kiviä, josko ne ovat jotenkin parempia kivenä olemisessa kuin se. Hyvin yksinkertaista.
Miten kivi on muodostunut alunperin? Kovassa paineessa, ajan myötä ja kivestä riippuen erilaisten luonnonmineraalien yhdistelmänä.
Olen puhunut, voit mennä brändäämään.
Kuka tietää kuinka lihaksia kehitetään? Aivan! Kuka tietää miten tiettyä lihasta - sanotaan vaikka hauista - kehitetään? Aivan! Ei sitä kehitetä tekemällä vatsalihaksia.
Brändäys on selkeästi verbi. No question about it. En todellakaan väitä olevani brändiasiantuntija enkä usko kenenkään muunkaan alle kolmikymppisen sellaista olevan. En itse asiassa usko, että kukaan itseään brändiasiantuntijaksi väittävä sellaista on. Sen olen kuitenkin ymmärtänyt, että brändäys on verbi samoin kuin treenaus on verbi. Jos treenaukseen sisältyy jokin yleispätevä laki, se on toisto.
Sääntö, jolla saa ison ja vahvan hauiksen on seuraava: kymmenestä toistosta yhdestoista - se, joka täytyy tehdä irvistäen - on se, joka kehittää eniten. Ja niitä toistoja täytyy tehdä PALJON. Paljouteenkin on sääntö: se ei ole se ensimmäinen eikä se 10 000:s toisto, joka tekee hauiksesta kunnioitettavan, vaan kaikkien toistojen summa.
Älkää minua uskoko, kokeilkaa itse.
Äläkä muuten käytä vilkaisua enempää aikaa vuoden 2004 huippubrändejä esittävän kuvan tutkimiseen.
Tiedätkö millainen on kiven brändi?
Siis aivan tavallisen, koska tahansa kadulta löytyvän kiven olemus? Tottakai tiedät.
Se on kova, ainakin useimmiten tylsän värinen ja muodoltaan hyvin luultavasti epäsäännöllinen. Kolme asiaa. Maailma on pullollaan juuri kuvaillun kaltaisia kiviä. Kivi on parempi säilyttämään brändinsä kuin ihmisten johtama yritys, koska kiveä ei kiinnosta vaikka sen noukkinut pikkupoika- tai tyttö katsoisi sitä arvostelevasti, heittäisi pois ja noukkisi mielestään hienomman kiven. Joku päivä tulee toinen pikkuihminen, joka kokee kiven hienoksi ja ottaa sen talteen. Kivi jaksaa odottaa tarvittaessa kauemmin kuin yhdelläkään sivilisaatiolla on edellytyksiä olla olemassa. Kivi ei myöskään koe minkäänlaista muutostarvetta. Ainoa siihen kohdistuva muutos on luonnon kautta tuleva rapautuminen, eroosio ja kenties sammaloituminen. Nämä samat ilmiöt kohdistuvat kaikkiin yrityksiinkin. Sammaloituminen ehkä poislukien. Ehkä ei.
Pointti on siinä, että kivi on mikä se on. Se ei pyydä anteeksi olemustansa. Jos se on painavampi kuin mitä jaksat nostaa, kivi ei anna alennusta eli se ei laihduta. Sinä joko treenaat, tai sitten etsit sellaisen kiven, jonka jaksat nostaa. Kivi ei myöskään katsele toisia kiviä, josko ne ovat jotenkin parempia kivenä olemisessa kuin se. Hyvin yksinkertaista.
Miten kivi on muodostunut alunperin? Kovassa paineessa, ajan myötä ja kivestä riippuen erilaisten luonnonmineraalien yhdistelmänä.
Olen puhunut, voit mennä brändäämään.
Olen hämmentynyt
Sitä sanotaan...
...että syy miksi mainostoimistoala ei ole provisiopalkattua, on siinä, että mittaria niiden saavuttamille hyödyille on vaikea määrittää. Olen myös kuullut mainostoimiston tai vastaavalla tavalla toimivan yrityksen mainostavan itseään lauseella "suunnittelemme, toteutamme ja mittaamme tulokset". Kuka tässä kusettaa? Osataanko niitä tuloksia mitata vai ei? Onhan siinä tietenkin se näkökulma olemassa, että olemassaolevan yrityksen tunnettuuden nollapistettä on vaikea enää luoda uudestaan. Mittauksen kannaltahan se olisi äärettömän tärkeää; on pakko tietää mikä oli lähtökohta, että perillepäästessä tiedetään kuinka pitkä matka on kuljettu. Kuitenkin jos esimerkiksi Coca Cola päättäisi vaihtaa mainospalveluidensa tuottajaa, olisi mahdotonta pyyhkiä massojen mielestä sinne tähän mennessä iskostettu tietoisuus ja aloittaa alusta, jotta uusi palveluntarjoaja voisi laskuttaa realistisesti tulosten perusteella.
Kuka toisaalta väitti...
...että elämä olisi helppoa? On olemassa asioita, joiden kanssa täytyy vain toimia, vaikkei niihin ehkä olisikaan löydettävissä kovin selkeää logiikkaa etkä voi ikinä olla varma siitä maksatko liikaa. Kauas on pitkä matka ja pitkän matkan logiikka on meille kaikille tuttu...yksi askel kerrallaan. Se on sitten aivan toinen asia hyväksymmekö ja toimimmeko sen mukaan. Tulee mieleen hiljattainen Seth Godinin blogipostaus, jossa hän tarkasteli iPadin lanseerausta. Hän sanoo, että ei Apple myynyt 300 000:tta vempainta päivässä...Apple möi ne 30:ssa vuodessa. Tämä on jotakin, jonka ainakin henkilökohtaisesti joudun vielä toistaiseksi opettelemaan joka aamu uudestaan.
"If you dream big dreams, you'd better start loving great distances"
...että syy miksi mainostoimistoala ei ole provisiopalkattua, on siinä, että mittaria niiden saavuttamille hyödyille on vaikea määrittää. Olen myös kuullut mainostoimiston tai vastaavalla tavalla toimivan yrityksen mainostavan itseään lauseella "suunnittelemme, toteutamme ja mittaamme tulokset". Kuka tässä kusettaa? Osataanko niitä tuloksia mitata vai ei? Onhan siinä tietenkin se näkökulma olemassa, että olemassaolevan yrityksen tunnettuuden nollapistettä on vaikea enää luoda uudestaan. Mittauksen kannaltahan se olisi äärettömän tärkeää; on pakko tietää mikä oli lähtökohta, että perillepäästessä tiedetään kuinka pitkä matka on kuljettu. Kuitenkin jos esimerkiksi Coca Cola päättäisi vaihtaa mainospalveluidensa tuottajaa, olisi mahdotonta pyyhkiä massojen mielestä sinne tähän mennessä iskostettu tietoisuus ja aloittaa alusta, jotta uusi palveluntarjoaja voisi laskuttaa realistisesti tulosten perusteella.
Kuka toisaalta väitti...
...että elämä olisi helppoa? On olemassa asioita, joiden kanssa täytyy vain toimia, vaikkei niihin ehkä olisikaan löydettävissä kovin selkeää logiikkaa etkä voi ikinä olla varma siitä maksatko liikaa. Kauas on pitkä matka ja pitkän matkan logiikka on meille kaikille tuttu...yksi askel kerrallaan. Se on sitten aivan toinen asia hyväksymmekö ja toimimmeko sen mukaan. Tulee mieleen hiljattainen Seth Godinin blogipostaus, jossa hän tarkasteli iPadin lanseerausta. Hän sanoo, että ei Apple myynyt 300 000:tta vempainta päivässä...Apple möi ne 30:ssa vuodessa. Tämä on jotakin, jonka ainakin henkilökohtaisesti joudun vielä toistaiseksi opettelemaan joka aamu uudestaan.
"If you dream big dreams, you'd better start loving great distances"
On helpompi saada anteeksi kuin lupa
Kylmää (?) mutta totta. Luin tämän viikko sitten Marko Kulmalan Hyvä idea ei toimi - kirjasta. Se tukee helvetin hyvin toista lausahdusta, jonka luin lähteestä jota en enää muista. Se kuuluu näin: "kuvittele Steve Jobsia kysymässä lupaa". Aika vaikeasti muodostettava mielikuva, eikö? Kun ajattelee kaikkea sitä sontaa mikä maailmassa tapahtuu ja jonka saa usein anteeksi suht helposti (lue: rahalla), ei kenelläkään pitäisi olla mitään tarvetta kysyä lupia lähteä toteuttamaan omia unelmiaan. Ne kuitenkin tähtäävät pelkkään hyvään noin kymmenessä tapauksessa kymmenestä. Älä siis kysele lupia, ala vain tekemään! Kuka tietää, ehkä saat jopa inspiroitua muitakin!
Paskat kirjoitusvirheistä, ulkoasusta ja ensivaikutelmasta
Nettisivujen leiskaa runkataan 2 kuukautta, etusivun tekstejä vähintään kuukauden ja värisävyjä ainakin viikon, että kaikki ovat varmasti sellaisia, että ne kuvitteelliset tuhat asiakasta kokevat sivumme silmiähiveleviksi ja kantavat kymppitonninsa kilpaa kassaan. Kuitenkin valtakunnallisessa uutislähetyksessäkin mokaillaan, eikä kenenkään päivä siitä pilalle mene. Hesarissa on taatusti ainakin ollut kirjoitsvirheitä ja oikaisuja, Muhammad Ali on takuulla saanut pataansa enemmän kuin kukaan muu ja aloin vasta eilen illalla lämmetä ensi kertaa elämässäni Apulannan musiikille. Ne on kuitenkin hetken aikaa jo keikkailleet...
Me olemme ensivaikutelma/täydellisyys -demonin riivaamia ja luulemme, että kaikki muistavat sen virheen, jonka teimme kaksi viikkoa sitten. Todellisuudessa ketään ei voisi enää vähempää kiinnostaa, koska jos et toista samaa virhettä, se jäi osaksi kirjoittamatonta historiaa. Tottakai ensivaikutelma on tärkeä, mutta ei sitä pidä oman persoonallisuuden kustannuksella luoda. Jollet aio sylkeä uuden ihmisen naamalle tai haukkua häntä kusipääksi, hän luultavasti antaa sinulle anteeksi. Elämä menee nopeasti, varmaan olet itsekin tämän päivittelyyn joskus syyllistynyt. Ihminen oppii aika hitaasti ja unohtaa melko nopeasti. Se on loistava kaava, jonka avulla nopeiden kokeilujen tärkeys on mielestäni ilmiselvästi todistettu.
"fail faster, learn quicker and other cliches"
Tee vain asioita, jotka saavat ihmiset sanomaan VAU! tai ei jumalauta!
Kun ammut, ammu sellaisella mikä jytisee
Elokuvassa Iron Man on kohtaus, jossa päähenkilö sanoo melko tarkalleen näin:"Valitsen mieluiten aseen, jolla täytyy ampua vain kerran". Kaiken viestinnän pitää toimia samalla periaatteella. Jos nostat esiripun, pidä huoli että sinulla on sanottavaa. Tämä on peräisin David Mametin Three Uses of the Knife - kirjasta. Jos viestillä ei ole huomioarvoa tai informaatioarvoa, sitä ei käytännössä ole silloin olemassa, koska se ei KIINNOSTA ketään.
Jos uskaltaa olla erilainen...
Maailmassa (tässä meidän kaikkien yhteisessä) täytyy selkeästi hyväksyä se, että niin paljon kuin uutuusarvoa ja innovatiivisuutta ja muuta vastaavaa toitotetaankin, jos uskallat olla erilainen, sinut kyseenalaistetaan. Mutta jollei sinua kyseenalaistettaisi, et myöskään kiinnostaisi ketään! Itselleni yksi tärkeimmistä jokapäiväisistä ohjenuorista onkin:"anna maailmalle kritisoitavaa".
Uskokaa pois, se tarvitsee sitä ja kestää sen kyllä. Me ihmisethän suorastaan elämme siitä, että saamme aina tasaisin väliajoin painaa jonkun tai jonkin matalaksi vaikka sitten vain omassa mielessämme. Muistan itse hyvin aikanaan kun eräs hyvin tunnettu naisartisti julkaisi sinkkunsa, joka oli osuvasti nimetty "Hit me baby one more time"; musiikkivideon nähdessäni ajattelin, että tuosta nyt ei kyllä tule yhtään mitään... Eli on myös äärimmäisen piristävää olla aika ajoin totaalisen väärässä!
On vain yksi Apple...
...ja hyvä niin, mutta se ei tarkoita etteikö mikä tahansa yritys voisi päästä vastaavaan asemaan. Se vaatii vain sitoutumista omaan juttuun ja sen tekemistä niin, että ihmiset sanovat joko VAU! tai EI JUMALAUTA! Sana sitoutuminen on muuten mielenkiintoinen...tai oikeastaan mikä tahansa sana, joka tulee lauseessa "se vaatii vain..." sanan "vain" jälkeen on mielenkiintoinen, koska mitä suurimmalla todennäköisyydellä se pieni "vain" on iso kompastuskivi noin 95%:lle ihmisistä.
Rooman keisari Caligula...
...kuulemma sanoi, että vihatkoot kunhan pelkäävät. Ihan niin radikaalille linjalle ei bisneksessä ehkä ole syytä lähteä, mutta tietty epäreilu imagoetu on silti syytä hankkia. Ihan vaan siksi, että jos et pysty tekemään mitään mikä pistää ihmiset sanomaan VAU! tai EI JUMALAUTA!, ajaudut ennen pitkää tarjouskilpailuihin, jotka syövät katteesi olemattomiin. Jos et pysty muuten perustelemaan miksi sinulta pitäisi ostaa, joudut tekemään sen hinnalla...
"tie ihmisen sydämeen kulkee alitajunnan kautta"
Elokuvassa Iron Man on kohtaus, jossa päähenkilö sanoo melko tarkalleen näin:"Valitsen mieluiten aseen, jolla täytyy ampua vain kerran". Kaiken viestinnän pitää toimia samalla periaatteella. Jos nostat esiripun, pidä huoli että sinulla on sanottavaa. Tämä on peräisin David Mametin Three Uses of the Knife - kirjasta. Jos viestillä ei ole huomioarvoa tai informaatioarvoa, sitä ei käytännössä ole silloin olemassa, koska se ei KIINNOSTA ketään.
Jos uskaltaa olla erilainen...
Maailmassa (tässä meidän kaikkien yhteisessä) täytyy selkeästi hyväksyä se, että niin paljon kuin uutuusarvoa ja innovatiivisuutta ja muuta vastaavaa toitotetaankin, jos uskallat olla erilainen, sinut kyseenalaistetaan. Mutta jollei sinua kyseenalaistettaisi, et myöskään kiinnostaisi ketään! Itselleni yksi tärkeimmistä jokapäiväisistä ohjenuorista onkin:"anna maailmalle kritisoitavaa".
Uskokaa pois, se tarvitsee sitä ja kestää sen kyllä. Me ihmisethän suorastaan elämme siitä, että saamme aina tasaisin väliajoin painaa jonkun tai jonkin matalaksi vaikka sitten vain omassa mielessämme. Muistan itse hyvin aikanaan kun eräs hyvin tunnettu naisartisti julkaisi sinkkunsa, joka oli osuvasti nimetty "Hit me baby one more time"; musiikkivideon nähdessäni ajattelin, että tuosta nyt ei kyllä tule yhtään mitään... Eli on myös äärimmäisen piristävää olla aika ajoin totaalisen väärässä!
On vain yksi Apple...
...ja hyvä niin, mutta se ei tarkoita etteikö mikä tahansa yritys voisi päästä vastaavaan asemaan. Se vaatii vain sitoutumista omaan juttuun ja sen tekemistä niin, että ihmiset sanovat joko VAU! tai EI JUMALAUTA! Sana sitoutuminen on muuten mielenkiintoinen...tai oikeastaan mikä tahansa sana, joka tulee lauseessa "se vaatii vain..." sanan "vain" jälkeen on mielenkiintoinen, koska mitä suurimmalla todennäköisyydellä se pieni "vain" on iso kompastuskivi noin 95%:lle ihmisistä.
Rooman keisari Caligula...
...kuulemma sanoi, että vihatkoot kunhan pelkäävät. Ihan niin radikaalille linjalle ei bisneksessä ehkä ole syytä lähteä, mutta tietty epäreilu imagoetu on silti syytä hankkia. Ihan vaan siksi, että jos et pysty tekemään mitään mikä pistää ihmiset sanomaan VAU! tai EI JUMALAUTA!, ajaudut ennen pitkää tarjouskilpailuihin, jotka syövät katteesi olemattomiin. Jos et pysty muuten perustelemaan miksi sinulta pitäisi ostaa, joudut tekemään sen hinnalla...
"tie ihmisen sydämeen kulkee alitajunnan kautta"
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)